Go to ...

Rahoitus Uutiset

Scandinavian talous

RSS Feed

April 24, 2018

Lääkkeitä, ravintoloita ja kännykkäpelejä – voiko tavis rikastua joukkorahoituksella? Ammattilainen ei ehtoihin suostuisi


Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

Salaattiravintola Pupulla oli kasvuhaluja mutta ei rahaa. Tämä on tuttu tilanne monelle aloittelevalle yritykselle.

Pupu-ravintoloiden takana oleva Saladwerk-yhtiö tarttui kuitenkin toimeen ja järjesti tammikuussa Invesdor-joukkorahoituspalvelussa osakeannin. Annilla se keräsi parilta sadalta sijoittajalta yhteensä yli 340 000 euroa.

– Pupu on Suomen ensimmäinen terveellisen ravinnon ravintolaketju ja meidän tavoitteenamme on kasvattaa siitä iso sellainen, toimitusjohtaja Simo Hurme kuvaa.

Saladwerk avasi viime vuonna neljä Pupu-ravintolaa Helsingissä. Joukkorahoituksen turvin ketju kasvaa tänä vuonna kuudella ravintolalla ja ensi vuonna lähes parillakymmenellä – mikäli suunnitelmat toteutuvat.

Joukkorahoitus nousukiidossa

"Paras hetki sijoittaa kasvuyhtiöihin oli eilen, toiseksi paras hetki on NYT."

Kansalaisrahoitus kosiskelee verkkosivuillaan tavallisia suomalaisia bisnesenkeleiksi. Tämä onnistuu joukkorahoituspalvelussa, jonka kautta rahaa tarvitsevat kasvuyhtiöt tekevät osakeanteja. Piensijoittaja voi muutaman satasen tai tuhatlappusen panostuksella päästä kiinni menestystarinaan, josta kenties kasvaa seuraava Supercell.

Mahdollisuus hivelee monia. Kuten alla oleva kaavio kertoo, viime vuonna suomalaisyritysten keräämän joukkorahoituksen määrä yli kaksinkertaistui.

Pääomia on kerätty niin aaltovoimaloiden, kännykkäpelien, älylaitteiden kuin syöpälääkkeidenkin kehittämiseen.

Osakepohjainen joukkorahoitus
Yle Uutisgrafiikka

Vuosina 2011–2017 Suomessa kerättiin 169 joukkorahoituskampanjassa yhteensä 127 miljoonaa euroa.

Suomalaisia joukkorahoituksen järjestäjiä ovat Kansalaisrahoitus, Invesdor, Innovestor, Privanet sekä muutama pienempi toimija. Pienten joukossa on myös OP, joka järjesti viime vuonna ensimmäisen joukkorahoituksensa. Nordea on yrittänyt, mutta ei ole saanut sijoitusten minimimäärää kasaan omissa kampanjoissaan.

On ehdottomasti Suomen etu, että lupaavat yhtiöt löytävät kasvurahaa joukkorahoituksella. Monelle sijoittajalle yrittäjyyden tukeminen on jopa voittoa tärkeämpää.

Epärealistisin odotuksin sijoittajaksi ei kuitenkaan pidä ryhtyä.

"Tarkoituksella tappiolla"

Monet joukkorahoitetuista yhtiöistä kasvavat voimakkaasti, mutta useimmat ovat yhä tappiollisia. Konkurssejakin joukkoon mahtuu. Älylaturiyhtiö Asmo Solutions (kuvassa), vuorovaikutteista televisiota kehittävä Neonella ja mobiililaiteyhtiö Greenbiit keräsivat Repo Median kokoamien tietojen mukaan sijoittajilta yhteensä kolme miljoonaa euroa ennen kuin ajautuivat konkurssiin.

Paloturvallinen ASMO-laturi
Paloturvallinen ASMO-laturiasmocharger.com

Sijoittajien rahat moninkertaisesti palauttavia jättipotteja ei Suomessa ole nähty – vaikka muutama yritys onkin myyty eteenpäin tai listattu.

Toinen listautuneista on it-yhtiö Heeros. Sen joukkorahoittajat saivat aikanaan osakkeita 2,7 euron hintaan – ja tienasivat parikymmentä senttiä osakkeelta, mikäli myivät osakkeensa yhtiön ensimmäisenä pörssipäivänä. Sijoitusyhtiö Cleantech Invest, nykyisin Loudspring, myi osakkeitaan joukkorahoituspalvelussa hinnalla, joka vertailukelpoisesti oli kalliimpi kuin osakkeen hinta yhtiön ensimmäisenä pörssipäivänä.

Kansalaisrahoituksen toimitusjohtaja Terhi Vapolan mukaan on vielä liian aikaista arvioida joukkorahoitettujen suomalaisyritysten onnistumista. Yritykset hakevat rahoitusta investoidakseen kasvuun, ja tuo kasvu painaa tuloksen tappiolle.

– Yhtiöt ovat tarkoituksella ja strategiansa vuoksi tappiollisia, Vapola sanoo.

Oikea aikajänne tulosten arviointiin on Vapolan mukaan viidestä kahdeksaan vuotta.

Millainen on hyvä joukkorahoituksen kohde?

Analyysiyhtiö Inderesissä työskentelevä pörssianalyytikko Juha Kinnunen seuraa joukkorahoitusta järjestäviä yhtöitä – ja kertoo olevansa joukkorahoittaja itsekin.

– Omista sijoituksistani BrewDog on menestynyt erinomaisesti. Muut sijoitukseni ovat kotimaisia yhtiöitä ja vielä avoimia tarinoita, Kinnunen kuvaa.

Juha Kinnunen
– Kaikki sijoitukseni eivät perustu tuoton maksimointiin. Joissain projekteissa olen mukana, koska haluan tukea suomalaisia yrittäjiä, analyytikko ja joukkorahoituksen harrastaja Juha Kinnunen sanoo.Yle

Brittiläinen olutpanimo BrewDog on todellakin menestynyt. Yhtiön markkina-arvoksi on arvioitu jopa yli miljardi euroa. Kinnunen sijoitti yhtiöön sen alkutaipaleella, vaihto-opiskelijan pienellä budjetilla.

Kinnusen mukaan joukkorahoitus sopii yrityksille, joiden liiketoimintaa tavallinenkin sijoittaja ymmärtää. Erityisen hyvin joukkorahoitus sopii kuluttajatuoteyhtiöille, koska osakeanti toimii myös markkinointivälineenä. Se sitouttaa yhtiön uskollisia asiakkaita ja tuo yhtiöiden tuotteille näkyvyyttä.

Joukkorahoituksen hakijoissa on kuitenkin silmiinpistävän paljon yhtiöitä, joiden liiketoimintaa tai tuotetta tavallinen piensijoittaja ei ymmärrä. Tällaisia ovat Kinnusen mukaan esimerkiksi lääkekehittäjät ja bioteknologiayritykset.

– Yhtiöissä ei välttämättä ole vikaa, mutta monimutkainen liiketoiminta yhdistettynä tämän sijoitusmuodon alhaisempaan sääntelyyn ei ole oikein hyvä yhtälö, hän sanoo.

Osakeanalyysiä työkseen tekevän Kinnusen mukaan joukkorahoittajille on tarjolla hyviä yhtiöitä, mutta niiden osakkeita myydään usein kalliiseen hintaan. Osa joukkorahoituksen välittäjistä käyttää esittelijöitä ja asiamiehiä, mutta jokaisen on syytä tehdä arvonmääritys itse.

– En luottaisi keneenkään, joka lähtee myymään aggressiivisesti tuotettaan.

Miksi juuri minä?

Kasvuyritykset hakevat joukkorahoitusta tavalliselta kansalta. Miksi ne eivät käänny perinteisten pääomasijoittajien puoleen?

Perinteinen pääomasijoittaja maksaisi vähemmän ja esittäisi kovia vaatimuksia sijoituksensa suojaksi.

  • Ammattimainen pääomasijoittaja ei suostuisi ostamaan osakkeita, joilla ei ole äänivaltaa yhtiökokouksessa. Joukkorahoituksessa tämä on hyvin yleistä.
  • Pääomasijoittaja vaatii myös itselleen oikeuden osallistua yhtiön jatkorahoitukseen. Joukkorahoittajille tätä ei luvata.
  • Pääomasijoittaja vaatii usein suojan myös siltä varalta, että kohdeyhtiön seuraava rahoituskierros joudutaan keräämään alemmalla arvostustasolla.
  • Yritystä myytäessä pääomasijoittaja ottaa osuutensa ensimmäiseksi – joissain tapauksissa jopa moninkertaisesti. Jos kasvuyhtiö joudutaan myymään hyvin halvalla, perustajille ja mahdollisille joukkorahoittajille ei jää mitään.

Näistä syistä johtuen joukkorahoitus on yrittäjän kannalta erittäin houkutteleva vaihtoehto.

Toisaalta pääomasijoittajat tuovat usein pöytään muutakin kuin rahaa. He ovat rahoituksen ja yritysarvon kasvattamisen ammattilaisia. Usein heillä on myös toimialaosaamista, jota piensijoittajalla ei ole.

Tällä ammattitaidolla ja edellä kuvatuilla sopimusehdoilla suomalaiset venture capital -pääomasijoittajat ovat menestyneet aavistuksen verran keskimääräistä osaketuottoa paremmin. Aloittelevan joukkorahoittajan täytyy olla hyvin taitava tai onnekas päästäkseen samaan.

Fiva: Sääntely toimii

Ulla Larmi
Ulla LarmiYle

Ensimmäinen joukkorahoituslaki astui Suomessa voimaan vuonna 2016. Vaikka osakepohjaisen joukkorahoituksen määrä on kasvanut voimakkaasti, tuore sääntely toimii viranomaisten mukaan hyvin.

– Siitä kertoo osaltaan vähäinen sijoittajayhteydenottojen määrä. Se on tietysti valvojalle positiivinen uutinen, Finanssivalvonnan markkinavalvontaosaston johtava asiantuntija Ulla Larmi sanoo.

– Sijoittajalle on tärkeintä tiedostaa, että kyse on erittäin suuresta riskistä. Silloin korostuu joukkorahoituksen välittäjän ja rahoituksen saajan tiedonantovelvollisuus, Larmi sanoo.

Tätä velvollisuutta on pohdittu myös uudessa Pupu-ravintolaketjussa.

Salaattiannos.
Yle

Toimitusjohtaja Simo Hurme luottaa, että mukaan lähteneet sijoittajat ymmärtävät riskin.

– Tämä rahoitusmalli oikeastaan pakottaa ihmiset miettimään sitä, että listaamattomiin yrityksiin liittyy huomattavasti suurempi riski. Uskoisin että ne yritykset onnistuvat, jotka onnistuvat olemaan tarpeeksi läpinäkyviä, Hurme sanoo.

Yhtiön joukkorahoittajien saamilla osakkeilla on sama äänioikeus kuin muilla osakkeilla.

– Osakeanti oli meille hyvä vaihtoehto, koska olemme uusi toimija ravintola-alalla. Samalla pääsimme kertomaan tarinaamme, Hurme sanoo.

Pupu-ravintoloiden tarina kertoo kasvisruoan ekologisuudesta ja terveellisen ruokavalion merkityksestä. Ruokalista esittelee kunkin salaattiannoksen kalorit, proteiinit, hiilihydraatit ja rasvat.

Sijoittajan ei kuitenkaan tarvitse olla biotieteiden tohtori ymmärtääkseen mistä yhtiön liiketoiminnassa on kyse.

Lue lisää: Suomalaisyrityksiin virtaa ennätysmäärin kasvurahaa – "Hankitaan robotit ja pidetään tuotanto Suomessa"

Leave a Reply

Social Media Auto Publish Powered By : XYZScripts.com
Read previous post:
Tämä vanha tuttu tekee uuden hypersähköauton vuodeksi 2020

Autojen muotoilusta tunnettu Pininfarina aikoo valmistaa hypersuorituskykyisen sähköauton.

Close